Pakko purkautua jonnekin vaikka tästä asiasta puhelimessa jo puhuinkin, mutta tuntu että siitä ei tullut mitään itkun takia. Onneksi ei kuitenkaan omille koirille mitään käynyt vaikka tämä aika kamalalta itsestä tuntuukin!

Oltiin koirien kanssa leikkimässä ja vähän treenailemassa läheisellä kentällä josta lähdin sitten suoraan vielä pienelle lenkille. Ajattelin että kävelen pienen matkaa pienen autotien varressa ja siitä menen metsään lenkille että koirat saavat juosta vapaana. No puolessavälissä autotietä huomaan/kuulen kuinka tien toisella puolella olevan talon pihasta juoksee musta koira kovasti haukkuen. Yritin huutaa ettei tulisi meidän luo koska miulla oli molemmat koirat mukana pelkäsin että jos Anan päälle käy - ei Ana vielä itseään osaa puolustaa. En edes huomannut että tiellä ajoi samaan aikaa auto kohti meitä kun koira oli meitä kohti juoksemassa. Tajusin sen sitten vasta kun koira oli jäänyt auton alle ja makasi maassa lähes liikkumattomana mutta kovasti itkien.

Mies ei edes välittänyt vaikka melkein koiran vieressä seisoi, mutta talosta juoksi nainen jonka koira ilmeisesti oli. Nainen huusi että "miehän sanoin että älä ota sitä pihalle". Autoilijakin onneksi pysähtyi ja tuli katsomaan mitä kävi. Tarjosi apua, mutta kukaan ei sitä tuntunut tarviavan. Miekin tarjosin apua vaikka koirat olikin mukana, mutta ärsyttää kun ei miulla ole puhelimessa päivystävän eläinlääkärin puhelinnumeroa. Nainen nosti liikkumattoman ja hengittämättömän koiransa maasta syliinsä ja sanoi että nyt lähdetään eläinlääkäriin. Kukaan meistä ei tiennyt kuka on päivystävä eläinlääkäri, enkä kerennyt heille sanomaan että voin soittaa ja kysyä päivystävän puhelinnumeroa ennenkuin he jo autolla paikalta lähtivät.

Hitto että siinä vaiheessa tuli huono olo ja en voinut muuta kuin itkeä. En voi edes kuvitella millainen olo olisi jos oma koira olisi auton alle jäänyt. Tämä musta ja kaunis koira vain pamahti auton kylkeen eikä sen jälkeen muuta tehnyt kuin itki kärsimyksestä :( voi koira parkaa.

Nyt ei päässä pyöri muita ajatuksia kuin se että miksi juuri meidän piti juuri siihen aikaan kävellä juuri sen talon ohitse. Ja miksi emme voinut kävellä tien oikella puolella mistä koirakin tuli. Ei olisi jäänyt auton alle jos oltaisiin oltu samalla puolen tietä. Olisiko ehkä ollut parempi että olisi käynyt kiinni meidän koiriin eikä jäänyt auton alle ja kuollut? Kumpaakaan näistä en olisi tahtonut. En missään nimessä tahdo vierasta koiraa kiinni meidän koiriin, mutta en olisi halunnut sitäkään että tämä kaunis musta vanha koira joutuu kuolemaan näin kamalalla tavalla. Olisin toivonut hänelle monia hyviä päiviä ja aikanaan sitten kauniit viimeiset unet. :(

Kumpa omistaisin aikakoneen jolla voisin mennä ajassa 5 minuuttia taaksepäin ja valitsisin erilaisen lenkkireitin.

Olen niin kamalan pahoillani! :(